Tallista vähän tarkemmin...
Colcciksen talli on ulkoa jätetty lähes alkuperäiseen kuosiinsa (uusi maalikerros siihen lätkäistiin kyllä). Tallihan on perinteiden mukaisesti punainen, eli aika massa. Mutta ei se haittaa! Sisältä talli sitten remontoitiin oikein urakalla, kaikki seinät revittiin maan tasalle ja uudet rakennettiin tilalle. Eli sisältä talli on hyvin moderni; pakkasilla tallissa on oikein lämmin, ja kuumalla säällä siellä on mukavan viileää toimivan ilmastoinnin vuoksi. Karsinat ovat tilavia ja niiden pehmikkeenä on hyvälaatuista olkea. Karsinoiden ovet liukuvat auki ja kiinni helposti ja lähes äänettömästi. Kaikissa karsinoissa on vesiautomaatti ja pidike heinäverkolle sekä ikkuna ulos. Myös yksi pesukarsina kaikkine mukavuuksineen on mahdutettu talliin.
Hevosten laidunmaat ovat Colcciksessa suuret ja vehreät, sellaiset joista kaikki vähänkin ruoalle persot hevoset unelmoivat. Laitumia on yhteensä kolme, oreille ja tammoille on omat laitumet. Kolmas laidun on enemmän pellon tyyppinen , ja siellä ratsastetaan enemmän kuin pidetään hevosia. Tarhoja Colcciksessa on vähän enemmän kuin laitumia; viisi tarhaa takaavat ettei yksikään hevonen joudu tarhatuksi pahimman vihollisensa kanssa. Myös tarhat ovat suuria, siellä on hevosilla tilaa riehua. Tarhojen pohja on hiekkaisa, minkä takia sateella tarhat ovat suuria kuralammikoita.
Colcciksella on käytössään kenttä ja melko pieni maneesi. Kenttä on suuri ja siellä on kattava estevarusto. Kentän pohja ei muutu mudaksi sateella, mutta kuivina päivinä pöllyää niin paljon että kastelua tarvitaan. Maneesissa on myös estevarusto eikä sen pohja pöllyä, mutta harmiteltavan pieni se on. Maneesia ei alunperin ollut paikalla, mutta Mellie rakennutti sellaisen tyhjälle paikalle. Ja tämä paikka olikin sitten varmaan vanha hautausmaa, kun hevoset maneesin nurkissa tuntuvat kummituksia näkevän. Maastoa ei Colcciksella ole juurikaan, sillä kaikki maa on mennyt laitumiin ja tarhoihin.